Citation

Baldschun A, Hämäläinen J, Töttö P, Rantonen O, Salo P. Eur. J. Soc. Work 2019; 22(1): 43-58.

Vernacular Title

Suomalaisten sosiaalityöntekijöiden työn kuormittavuus ja työhyvinvointi: Tutkimus eroista lastensuojelutyötä tekevien ja muiden sosiaalityöntekijöiden välillä

Copyright

(Copyright © 2019, Informa - Taylor and Francis Group)

DOI

10.1080/13691457.2017.1357025

PMID

unavailable

Abstract

Work-related mental distress and its impact on employees' working life is a mounting issue among Finnish social workers. This article focuses on identifying the factors associated with child welfare social workers' occupational well-being. The occupational well-being of Finnish child welfare social workers (N = 364) and social workers whose duties do not include child protection work (N = 524) was explored and compared with each other using t-test statistics and logistic regression analysis. The data, collected in 2014/2015, were obtained from an ongoing longitudinal cohort study on work-related well-being among Finnish public sector employees. A multi-dimensional and holistic approach to occupational well-being was used as the outline for the analysis and comparison of the two groups. Child protection social workers reported higher levels of burnout and secondary traumatic stress than social workers without child protection duties. Despite these burdens, both groups showed a similar level of general health, compassion satisfaction and overall occupational well-being. Individual and organizational factors associated with high occupational well-being were identified. Supervision was found to be an important supporting element. This study identified multiple determinants related to social workers' occupational well-being, comprising positive and negative elements with regard to organizational and individual factors.

Työhön liittyvä ahdistus ja sen vaikutus työntekijöihin työelämässä on kasvava ongelma suomalaisten sosiaalityöntekijöiden keskuudessa. Tässä tutkimuksessa pyritään tunnistamaan lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointiin yhteydessä olevia tekijöitä. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden (N = 364) sekä sosiaalityöntekijöiden, joiden työhön ei kuulu lastensuojelutehtäviä (N = 524), työhyvinvointia vertailtiin käyttäen t-testiä ja logistista regressioanalyysia. Aineisto kerättiin vuosina 2014/2015 osana pitkittäistutkimusta, jossa tutkitaan suomalaisten julkisen sektorin työntekijöiden työhyvinvointia. Kahden ryhmän analysoinnissa ja vertailussa työhyvinvointia hahmotettiin moniulotteisesti ja kokonaisvaltaisesti. Lastensuojelun sosiaalityöntekijät raportoivat suurempaa työuupumusta ja sekundääritraumatisoitumista kuin ne sosiaalityöntekijät, joiden työhön ei kuulunut lastensuojelutehtäviä. Kuitenkin ryhmien yleinen terveydentila, asiakastyössä koettu myötätuntotyytyväisyys ja kokonaistyöhyvinvointi olivat samaa tasoa. Lisäksi selvitettiin työhyvinvointiin yhteydessä olevia yksilöllisiä ja organisatorisia tekijöitä. Työnohjaus havaittiin tärkeäksi tukevaksi osatekijäksi. Tutkimuksessa tunnistettiin useita organisatorisia ja yksilöllisiä tekijöitä, jotka olivat sekä positiivisia että negatiivisia sosiaalityöntekijöiden työhyvinvoinnin kannalta.


KEYWORDS: Child protection, employee well-being, job-strain, occupational well-being, social work
ASIASANAT: lastensuojelu, työntekijän hyvinvointi, työkuormitus, työhyvinvointi, sosiaalityö

Language: en

Keywords

Child protection; employee well-being; job-strain; lastensuojelu; occupational well-being; social work; sosiaalityö; työhyvinvointi; työkuormitus; työntekijän hyvinvointi